Metsämiehille

Olin jo kauan haaveillut tästä Kestovaippakaupan ketut ja karhut- joustofroteesta ennenkuin tilasin sitä kesän lopussa. Se on paksumpaa kuin mikään aiemmin käsittelemäni joustofrotee, mutta se on kuitenkin ihanan notkeaa ja pehmeää. Ja nuo värit..! Ihanan herkulliset ja voimakkaat!

Tämä kokonaan samasta kankaasta tehty paita on pojalleni ja alemmassa kuvassa oleva ruskeahihainen on mieheni kummipojalle. Sekä minun mieheni että miehen kummipojan isä ovat kovia metsämiehiä, niin täytyyhän pojilla tällaiset suomalaisen metsän eläimiä esittelevä paita olla! Jotenkin myös tuo joustofrotee materiaalina tuo paitoihin tiettyä rouheutta. Nyt Kestovaippakaupassa on tätä samaa kangasta trikoona oranssinkeltaisella pohjalla ja sitä pitää luultavasti ostaa myöskin..:)

Uusi harrastus

Ensimmäisen kerran moneen, moneen vuoteen aloitin uuden harrastuksen. Nyt kun lapset ovat jo vanhempia, niin on mukava välillä käydä kodin ulkopuolellakin harrastamassa jotain. Varsinkin käsitöitä kun saa tehdä ihan rauhassa eikä kukaan sotkeudu lankoihin tai tee tuhmuuksia. :)

Olen siis kansalaisopiston kudontakurssilla ja ylhäällä olevassa kuvassa on ensimmäinen työni puilla. Alunperin tämän maton piti olla väriltään varma ja turvallinen luonnonvalkoinen, mutta sitten aloin epäillä sen kestävyyttä kotonamme. Ostin aiemmin olohuoneeseen halvan valkoisen maton Ikeasta ajatuksena, ettei se sitten niin paljon harmita jos likaantuukin lasten ja koirien kanssa..Mutta kyllä se harmitti! Olisi varmasti harmittanut vielä enemmän jos olisin maton itse tehnyt ja se olisi mennyt nopeasti likaiseksi. Niinpä äkillisestä päähänpistosta teinkin violetin maton, joka sopii olohuoneemme talviväritykseen.

Sain lapsetkin oikein innostumaan siivouksesta, kun sanoin, että jotta saamme maton levitettyä lattialle, pitää ensin imuroida ja pestä lattia. :) Kun sitten yhdessä levittelimme maton, niin johan joku on ennen tämän kuvan ottoa käynyt pörröttämässä hapsut! Ne jäivät vähän pitkiksi, kun halusin ensin mallailla miltä ne näyttävät, mutta taitaa olla parempi lyhentää niitä. Ovat helposti sekaisin ja sotkuisen näköiset noin pitkinä.

Pintakuvio tekee mattoon vähän elävyyttä perinteisen palttinapoljennan sijaan. Kauniisti myös luonnossa tuossa matossa näkyy hieman sävyvaihtelua. Hapsuista näkee, että loimi on musta ja se onkin yksi tämän maton jujuista! Matto näyttäisi ihan erilaiselta, jos loimi olisi valkoinen. Valkoisen kuteen kanssa musta loimi näytti hyvältä, yksi ryhmässämme oleva nuori tyttö nimittäin teki juuri sellaisen maton, jota itsekin aluksi suunnittelin. Tällekin matolle jo löytyi ostaja; olen kurssilla tyttäreni kummitädin kanssa ja hänen lempivärinsä on violetti. Lupasin, että jos joskus kyllästyn mattoon, niin myyn sen hänelle. Voi kyllä olla, että kun tämä on ensimmäinen omatekemä, niin eihän sitä ikinä malta myydä. :)

Valokuvakehys

Välillä on tullut vähän "naulattuakin", ettei mene koko homma pelkäksi ompeluksi. :)

Lasten kerhokuvat pääsivät ansaitsemalleen paikalle yläkertaan vievän portaikon seinälle. Vanha kolmiruutuinen ikkunakin saatiin siten vihdoin viimein hyötykäyttöön. Meillä on useampi vanha ikkuna tuolla odottamassa ideoita ja tässä tuli yksi. Toiselta puolelta tuo ikkuna on valkoinen ja ensin suunnittelin laittaa sen valkoinen puoli ulospäin, mutta portaikko on kuitenkin aika valkoinen kauttaaltaan. Parempi se sitten näin onkin.

Valokuvat ovat kiinni lasissa sellaisella kaksipuoleiselle valokuvateipillä, jota laitetaan sellaisella rullauslaitteella. Aika vaikeasti selitetty..:) Pysyvät kyllä hyvin paikoillaan, ainoa kun teippi vähän näkyy lasin ja kuvan välissä, vaikka kirkasta onkin. Mies kiinnitti kehyksen seinälle ruuvaamalla seinään koukut, johon kehys ripustettiin ikkunassa olevista vanhoista rengaskoukuista.

Ahdistavaa vaatekaappia

Kuva on huono, mutta se korostaakoon tilanteen "vakavuutta"

Pojan vaatekaapissa näyttää paitojen ja housujen osalta tuolta. Meillä suurin osa lasten vaatteista on muilta saatuja tai itsetehtyjä. Tällä hetkellä pojan vaatteissa on se tilanne, että äkillinen harppaus seuraavaan kokoon ja jo pitkään vaivannut kiire elämässä ovat johtaneet siihen, että kaapin sisältö on äidin mieleen aivan liian tylsä! Kaapissa on vain muilta saatuja perusvärisiä vaatteita. Inhottavan väritöntä ja tylsää kaikin puolin yhtä pinossa näkyvää kirkasta poikkeutta lukuunottamatta. Vaatteet ovat siistejä ja hyviä, mutta en haluaisi niitä laittaa pojan päälle, ainakaan kodin ulkopuolelle mennessä, koska ovat niin tylsiä. :)

Edessä on siis suururakka tehdä ihania pientä poikaa pukevia värikkäitä vaatteita! Tulee niin hyvä mieli kun näkee syksyisessä synkkyydessä värejä, jotka korostavat lapsen leikkisyyttä ja pirteyttä. Tulossa on siis päivityksiä uusista paidoista, kunhan saan niitä tehtyä. :)

Lämmintä talveksi

Jälleen valmistui jo aiemmin aloitettu projekti! Voisi jopa sanoa vihdoin ja viimein, tai jopa viime tipassa..Nimittäin tein pojalle villahaalarin, jonka aloitin jo viime talvena. Onneksi oli vielä sopiva. Ohjeen mukaan olisi ollut kokoa 80, mutta kun tein eri langalla niin taitaa olla vähän reilumpi. Tehdessäkin tein kyllä muutamia senttejä aina enemmän kuin piti. Halusin nimenomaan vetoketjullisen haalarin, että poika saa itsekin tarvittaessa haalarin päälle. Helppo tuo vetoketju olikin tuohon kiinnittää ihan harsimalla.

Lankana on Novitan Nalle-lanka ja tuo sävy on muistaakseni joku Mustikka. Ohjekin oli Novitan lehdestä viime vuodelta, mutta alkuperäinen on hukkunut kun otin vain kopion siitä. Tarkoitus oli, että värien vaihtumiskohtaa ei tarvitse kohdistaa, vaan aina jatkaa vain siitä mistä kerä alkaa. Ei sitä ihan tässä huomaakaan niin selvästi, että joka kappaleen pitäisi olla samanlainen, sen verran kirjavaa tuo lanka on.

Virkattu tähtityyny

Tämä tähtiprojekti on ollut jo kauan puolivalmiina, mutta nyt vasta sain tehtyä sen loppuun. Kesällä yksi ystäväni sanoikin, että minulla on se huono puoli, että aloitan kaikenlaisia hommia enkä saa niitä tehtyä loppuun. Pitäisi kuulemma aina tehdä yksi homma loppuun ja sitten vasta aloittaa uusi. Minulla kun on työhuone täynnä puolivalmiita projekteja..:D

Pienellä vaivalla tämäkin tuli valmiiksi! Ainoastaan kangastyyny piti tehdä. Siihen kun ei löytynyt juuri sillä hetkellä sopivaa kangasta omista kätköistä, piti juosta tien toiselle puolelle kauppaan ja ostaa sieltä alekopasta tavallinen lakana, josta sainkin sitten tehtyä tyynyn. Muuten olisi voinut taas jäädä homma kesken, sillä minun täytyy juuri inspiraation hetkellä saada asiat tehtyä tai jätän koko homman. Ohjeen tähteen sain Taitoshopista mukaan ostaessani ontelokuteen eikä siinä ollut mainintaa miten itse tyyny pitäisi tehdä. Kauan aikaa pähkäilin, että pitääkö tähtiä tehdä kaksi vai miten tähti muotoutuu tyynyksi. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että teen tyynyosan virkattua tähteä kaavana käyttäen ja harsin sitten vain tähden siihen kiinni. Näin täytteet eivät pääse tursuilemaan virkatun pinnan raoista.

Varsinaista kierrätystä oli tämän teko senkin suhteen, että täytteeksi laitoin kahdesta vanhasta tyynystä vanut. Pääsinpähän miehelle näyttämään, että ihan syystä olen nekin säästänyt. :D Hän kun meinaa välillä ihmetellä miksi kaapit ovat täynnä kaikkea. Tyynyt olen juuri säästänyt tällaisia tilanteita varten, että itsetehtyihin koristetyynyihin saan täytettä eikä tarvitse ostaa. Kuulin vasta äskettäin, että värjätyt kuteet, etenkin ontelokuteet, kannattaisi pestä ennen käyttöä. Se olisi voinut ollakin hyvä idea, nimittäin tämä lime ontelokude oli todella jäykkää eikä ollenkaan niin ilmavaa kuin toinen omistamani luonnonvärinen ontelokude. Ensi kerralla sitten. :)

Uuteen nousuun

Huhtikuusta asti on ollut hiljaista blogin suhteen. En ole edes käynyt katsomassa mitä täällä tapahtuu enkä ole lukenut muiden blogeja.. Nyt tuli kuitenkin tunne, että näin syksyllä kun alkaa taas olla aikaa kaikenlaiselle näpertelylle, niin voisin jälleen aktivoitua ja julkaista tekemisiäni. Toivottavasti täällä vielä käy ihmisiä lueskelemassa, tervetuloa takaisin! :)

Uuden inspiraationi syy on kuukausi sitten tekemäni käsityömatka Tallinnaan. Paikallinen matkatoimisto järjesti viikonloppureissun, jossa oli mahdollisuus bussilla kierrellä eri käsityökohteita. Pakkohan sinne oli mukaan lähteä! Ensin kävimme Tallinnan ulkopuolella sijaitsevalla villatehtaalla, josta sai ostaa lankoja ja huovutusvilloja mitä herkullisemmissa väreissä. Siellä sainkin jo tuhlattua aika summan, mutta se ei viellä ollut mitään; toinen kohde nimittäin oli Karnaluks!
Apua, mikä paikka! Sieltä ei kovin nopeasti pois pääse, jos haluaa rauhassa katsella. Pitäisi kyllä olla melkein lista tavaroista, joita haluaa ostaa, muuten siellä menee ihan pää pyörälle. Ihania lankoja, nappeja, nauhoja, kaikkea...Siellä oli kuitenkin samaan aikaan kolme bussilastillista suomalaisia, joten jonotkin olivat sen mukaiset. Viimeinen kohde oli Eesti Tekstiil- kangaskauppa, joka kylläkin oli itselle hieman pettymys. Siellä pääpaino oli sisustuskankaissa, joten himoitsemani (lasten)trikoot jäivät tältä reissulta saamatta. Sain kuitenkin ostettua hienoa hirvikuvioista pellavaa, josta tulee ainakin saunaan laudeliina. Kuvia siitä myöhemmin. :)

Tässä kuva Tallinnan reissulta ostamistani langoista. :) Näiden parissa taitaa vierähtää hetki ennenkuin kaikki on käytetty. Pitäisi melkein luvata itselle (ja miehelle), että uusia ei osteta ainakaan tämän vuoden aikana. :D