perjantai 9. marraskuuta 2012
Metsämiehille
Olin jo kauan haaveillut tästä Kestovaippakaupan ketut ja karhut- joustofroteesta ennenkuin tilasin sitä kesän lopussa. Se on paksumpaa kuin mikään aiemmin käsittelemäni joustofrotee, mutta se on kuitenkin ihanan notkeaa ja pehmeää. Ja nuo värit..! Ihanan herkulliset ja voimakkaat!
Tämä kokonaan samasta kankaasta tehty paita on pojalleni ja alemmassa kuvassa oleva ruskeahihainen on mieheni kummipojalle. Sekä minun mieheni että miehen kummipojan isä ovat kovia metsämiehiä, niin täytyyhän pojilla tällaiset suomalaisen metsän eläimiä esittelevä paita olla! Jotenkin myös tuo joustofrotee materiaalina tuo paitoihin tiettyä rouheutta. Nyt Kestovaippakaupassa on tätä samaa kangasta trikoona oranssinkeltaisella pohjalla ja sitä pitää luultavasti ostaa myöskin..:)
tiistai 6. marraskuuta 2012
Uusi harrastus
Ensimmäisen kerran moneen, moneen vuoteen aloitin uuden harrastuksen. Nyt kun lapset ovat jo vanhempia, niin on mukava välillä käydä kodin ulkopuolellakin harrastamassa jotain. Varsinkin käsitöitä kun saa tehdä ihan rauhassa eikä kukaan sotkeudu lankoihin tai tee tuhmuuksia. :)
Olen siis kansalaisopiston kudontakurssilla ja ylhäällä olevassa kuvassa on ensimmäinen työni puilla. Alunperin tämän maton piti olla väriltään varma ja turvallinen luonnonvalkoinen, mutta sitten aloin epäillä sen kestävyyttä kotonamme. Ostin aiemmin olohuoneeseen halvan valkoisen maton Ikeasta ajatuksena, ettei se sitten niin paljon harmita jos likaantuukin lasten ja koirien kanssa..Mutta kyllä se harmitti! Olisi varmasti harmittanut vielä enemmän jos olisin maton itse tehnyt ja se olisi mennyt nopeasti likaiseksi. Niinpä äkillisestä päähänpistosta teinkin violetin maton, joka sopii olohuoneemme talviväritykseen.
Sain lapsetkin oikein innostumaan siivouksesta, kun sanoin, että jotta saamme maton levitettyä lattialle, pitää ensin imuroida ja pestä lattia. :) Kun sitten yhdessä levittelimme maton, niin johan joku on ennen tämän kuvan ottoa käynyt pörröttämässä hapsut! Ne jäivät vähän pitkiksi, kun halusin ensin mallailla miltä ne näyttävät, mutta taitaa olla parempi lyhentää niitä. Ovat helposti sekaisin ja sotkuisen näköiset noin pitkinä.
Pintakuvio tekee mattoon vähän elävyyttä perinteisen palttinapoljennan sijaan. Kauniisti myös luonnossa tuossa matossa näkyy hieman sävyvaihtelua. Hapsuista näkee, että loimi on musta ja se onkin yksi tämän maton jujuista! Matto näyttäisi ihan erilaiselta, jos loimi olisi valkoinen. Valkoisen kuteen kanssa musta loimi näytti hyvältä, yksi ryhmässämme oleva nuori tyttö nimittäin teki juuri sellaisen maton, jota itsekin aluksi suunnittelin. Tällekin matolle jo löytyi ostaja; olen kurssilla tyttäreni kummitädin kanssa ja hänen lempivärinsä on violetti. Lupasin, että jos joskus kyllästyn mattoon, niin myyn sen hänelle. Voi kyllä olla, että kun tämä on ensimmäinen omatekemä, niin eihän sitä ikinä malta myydä. :)
Olen siis kansalaisopiston kudontakurssilla ja ylhäällä olevassa kuvassa on ensimmäinen työni puilla. Alunperin tämän maton piti olla väriltään varma ja turvallinen luonnonvalkoinen, mutta sitten aloin epäillä sen kestävyyttä kotonamme. Ostin aiemmin olohuoneeseen halvan valkoisen maton Ikeasta ajatuksena, ettei se sitten niin paljon harmita jos likaantuukin lasten ja koirien kanssa..Mutta kyllä se harmitti! Olisi varmasti harmittanut vielä enemmän jos olisin maton itse tehnyt ja se olisi mennyt nopeasti likaiseksi. Niinpä äkillisestä päähänpistosta teinkin violetin maton, joka sopii olohuoneemme talviväritykseen.
Sain lapsetkin oikein innostumaan siivouksesta, kun sanoin, että jotta saamme maton levitettyä lattialle, pitää ensin imuroida ja pestä lattia. :) Kun sitten yhdessä levittelimme maton, niin johan joku on ennen tämän kuvan ottoa käynyt pörröttämässä hapsut! Ne jäivät vähän pitkiksi, kun halusin ensin mallailla miltä ne näyttävät, mutta taitaa olla parempi lyhentää niitä. Ovat helposti sekaisin ja sotkuisen näköiset noin pitkinä.
Pintakuvio tekee mattoon vähän elävyyttä perinteisen palttinapoljennan sijaan. Kauniisti myös luonnossa tuossa matossa näkyy hieman sävyvaihtelua. Hapsuista näkee, että loimi on musta ja se onkin yksi tämän maton jujuista! Matto näyttäisi ihan erilaiselta, jos loimi olisi valkoinen. Valkoisen kuteen kanssa musta loimi näytti hyvältä, yksi ryhmässämme oleva nuori tyttö nimittäin teki juuri sellaisen maton, jota itsekin aluksi suunnittelin. Tällekin matolle jo löytyi ostaja; olen kurssilla tyttäreni kummitädin kanssa ja hänen lempivärinsä on violetti. Lupasin, että jos joskus kyllästyn mattoon, niin myyn sen hänelle. Voi kyllä olla, että kun tämä on ensimmäinen omatekemä, niin eihän sitä ikinä malta myydä. :)
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Valokuvakehys
Välillä on tullut vähän "naulattuakin", ettei mene koko homma pelkäksi ompeluksi. :)
Lasten kerhokuvat pääsivät ansaitsemalleen paikalle yläkertaan vievän portaikon seinälle. Vanha kolmiruutuinen ikkunakin saatiin siten vihdoin viimein hyötykäyttöön. Meillä on useampi vanha ikkuna tuolla odottamassa ideoita ja tässä tuli yksi. Toiselta puolelta tuo ikkuna on valkoinen ja ensin suunnittelin laittaa sen valkoinen puoli ulospäin, mutta portaikko on kuitenkin aika valkoinen kauttaaltaan. Parempi se sitten näin onkin.
Valokuvat ovat kiinni lasissa sellaisella kaksipuoleiselle valokuvateipillä, jota laitetaan sellaisella rullauslaitteella. Aika vaikeasti selitetty..:) Pysyvät kyllä hyvin paikoillaan, ainoa kun teippi vähän näkyy lasin ja kuvan välissä, vaikka kirkasta onkin. Mies kiinnitti kehyksen seinälle ruuvaamalla seinään koukut, johon kehys ripustettiin ikkunassa olevista vanhoista rengaskoukuista.
Lasten kerhokuvat pääsivät ansaitsemalleen paikalle yläkertaan vievän portaikon seinälle. Vanha kolmiruutuinen ikkunakin saatiin siten vihdoin viimein hyötykäyttöön. Meillä on useampi vanha ikkuna tuolla odottamassa ideoita ja tässä tuli yksi. Toiselta puolelta tuo ikkuna on valkoinen ja ensin suunnittelin laittaa sen valkoinen puoli ulospäin, mutta portaikko on kuitenkin aika valkoinen kauttaaltaan. Parempi se sitten näin onkin.
Valokuvat ovat kiinni lasissa sellaisella kaksipuoleiselle valokuvateipillä, jota laitetaan sellaisella rullauslaitteella. Aika vaikeasti selitetty..:) Pysyvät kyllä hyvin paikoillaan, ainoa kun teippi vähän näkyy lasin ja kuvan välissä, vaikka kirkasta onkin. Mies kiinnitti kehyksen seinälle ruuvaamalla seinään koukut, johon kehys ripustettiin ikkunassa olevista vanhoista rengaskoukuista.
perjantai 26. lokakuuta 2012
Ahdistavaa vaatekaappia
Kuva on huono, mutta se korostaakoon tilanteen "vakavuutta"
Pojan vaatekaapissa näyttää paitojen ja housujen osalta tuolta. Meillä suurin osa lasten vaatteista on muilta saatuja tai itsetehtyjä. Tällä hetkellä pojan vaatteissa on se tilanne, että äkillinen harppaus seuraavaan kokoon ja jo pitkään vaivannut kiire elämässä ovat johtaneet siihen, että kaapin sisältö on äidin mieleen aivan liian tylsä! Kaapissa on vain muilta saatuja perusvärisiä vaatteita. Inhottavan väritöntä ja tylsää kaikin puolin yhtä pinossa näkyvää kirkasta poikkeutta lukuunottamatta. Vaatteet ovat siistejä ja hyviä, mutta en haluaisi niitä laittaa pojan päälle, ainakaan kodin ulkopuolelle mennessä, koska ovat niin tylsiä. :)
Edessä on siis suururakka tehdä ihania pientä poikaa pukevia värikkäitä vaatteita! Tulee niin hyvä mieli kun näkee syksyisessä synkkyydessä värejä, jotka korostavat lapsen leikkisyyttä ja pirteyttä. Tulossa on siis päivityksiä uusista paidoista, kunhan saan niitä tehtyä. :)
Pojan vaatekaapissa näyttää paitojen ja housujen osalta tuolta. Meillä suurin osa lasten vaatteista on muilta saatuja tai itsetehtyjä. Tällä hetkellä pojan vaatteissa on se tilanne, että äkillinen harppaus seuraavaan kokoon ja jo pitkään vaivannut kiire elämässä ovat johtaneet siihen, että kaapin sisältö on äidin mieleen aivan liian tylsä! Kaapissa on vain muilta saatuja perusvärisiä vaatteita. Inhottavan väritöntä ja tylsää kaikin puolin yhtä pinossa näkyvää kirkasta poikkeutta lukuunottamatta. Vaatteet ovat siistejä ja hyviä, mutta en haluaisi niitä laittaa pojan päälle, ainakaan kodin ulkopuolelle mennessä, koska ovat niin tylsiä. :)
Edessä on siis suururakka tehdä ihania pientä poikaa pukevia värikkäitä vaatteita! Tulee niin hyvä mieli kun näkee syksyisessä synkkyydessä värejä, jotka korostavat lapsen leikkisyyttä ja pirteyttä. Tulossa on siis päivityksiä uusista paidoista, kunhan saan niitä tehtyä. :)
torstai 25. lokakuuta 2012
Lämmintä talveksi
Jälleen valmistui jo aiemmin aloitettu projekti! Voisi jopa sanoa vihdoin ja viimein, tai jopa viime tipassa..Nimittäin tein pojalle villahaalarin, jonka aloitin jo viime talvena. Onneksi oli vielä sopiva. Ohjeen mukaan olisi ollut kokoa 80, mutta kun tein eri langalla niin taitaa olla vähän reilumpi. Tehdessäkin tein kyllä muutamia senttejä aina enemmän kuin piti. Halusin nimenomaan vetoketjullisen haalarin, että poika saa itsekin tarvittaessa haalarin päälle. Helppo tuo vetoketju olikin tuohon kiinnittää ihan harsimalla.
Lankana on Novitan Nalle-lanka ja tuo sävy on muistaakseni joku Mustikka. Ohjekin oli Novitan lehdestä viime vuodelta, mutta alkuperäinen on hukkunut kun otin vain kopion siitä. Tarkoitus oli, että värien vaihtumiskohtaa ei tarvitse kohdistaa, vaan aina jatkaa vain siitä mistä kerä alkaa. Ei sitä ihan tässä huomaakaan niin selvästi, että joka kappaleen pitäisi olla samanlainen, sen verran kirjavaa tuo lanka on.
Lankana on Novitan Nalle-lanka ja tuo sävy on muistaakseni joku Mustikka. Ohjekin oli Novitan lehdestä viime vuodelta, mutta alkuperäinen on hukkunut kun otin vain kopion siitä. Tarkoitus oli, että värien vaihtumiskohtaa ei tarvitse kohdistaa, vaan aina jatkaa vain siitä mistä kerä alkaa. Ei sitä ihan tässä huomaakaan niin selvästi, että joka kappaleen pitäisi olla samanlainen, sen verran kirjavaa tuo lanka on.
lauantai 6. lokakuuta 2012
Virkattu tähtityyny
Tämä tähtiprojekti on ollut jo kauan puolivalmiina, mutta nyt vasta sain tehtyä sen loppuun. Kesällä yksi ystäväni sanoikin, että minulla on se huono puoli, että aloitan kaikenlaisia hommia enkä saa niitä tehtyä loppuun. Pitäisi kuulemma aina tehdä yksi homma loppuun ja sitten vasta aloittaa uusi. Minulla kun on työhuone täynnä puolivalmiita projekteja..:D
Pienellä vaivalla tämäkin tuli valmiiksi! Ainoastaan kangastyyny piti tehdä. Siihen kun ei löytynyt juuri sillä hetkellä sopivaa kangasta omista kätköistä, piti juosta tien toiselle puolelle kauppaan ja ostaa sieltä alekopasta tavallinen lakana, josta sainkin sitten tehtyä tyynyn. Muuten olisi voinut taas jäädä homma kesken, sillä minun täytyy juuri inspiraation hetkellä saada asiat tehtyä tai jätän koko homman. Ohjeen tähteen sain Taitoshopista mukaan ostaessani ontelokuteen eikä siinä ollut mainintaa miten itse tyyny pitäisi tehdä. Kauan aikaa pähkäilin, että pitääkö tähtiä tehdä kaksi vai miten tähti muotoutuu tyynyksi. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että teen tyynyosan virkattua tähteä kaavana käyttäen ja harsin sitten vain tähden siihen kiinni. Näin täytteet eivät pääse tursuilemaan virkatun pinnan raoista.
Varsinaista kierrätystä oli tämän teko senkin suhteen, että täytteeksi laitoin kahdesta vanhasta tyynystä vanut. Pääsinpähän miehelle näyttämään, että ihan syystä olen nekin säästänyt. :D Hän kun meinaa välillä ihmetellä miksi kaapit ovat täynnä kaikkea. Tyynyt olen juuri säästänyt tällaisia tilanteita varten, että itsetehtyihin koristetyynyihin saan täytettä eikä tarvitse ostaa. Kuulin vasta äskettäin, että värjätyt kuteet, etenkin ontelokuteet, kannattaisi pestä ennen käyttöä. Se olisi voinut ollakin hyvä idea, nimittäin tämä lime ontelokude oli todella jäykkää eikä ollenkaan niin ilmavaa kuin toinen omistamani luonnonvärinen ontelokude. Ensi kerralla sitten. :)
tiistai 2. lokakuuta 2012
Uuteen nousuun
Huhtikuusta asti on ollut hiljaista blogin suhteen. En ole edes käynyt katsomassa mitä täällä tapahtuu enkä ole lukenut muiden blogeja.. Nyt tuli kuitenkin tunne, että näin syksyllä kun alkaa taas olla aikaa kaikenlaiselle näpertelylle, niin voisin jälleen aktivoitua ja julkaista tekemisiäni. Toivottavasti täällä vielä käy ihmisiä lueskelemassa, tervetuloa takaisin! :)
Uuden inspiraationi syy on kuukausi sitten tekemäni käsityömatka Tallinnaan. Paikallinen matkatoimisto järjesti viikonloppureissun, jossa oli mahdollisuus bussilla kierrellä eri käsityökohteita. Pakkohan sinne oli mukaan lähteä! Ensin kävimme Tallinnan ulkopuolella sijaitsevalla villatehtaalla, josta sai ostaa lankoja ja huovutusvilloja mitä herkullisemmissa väreissä. Siellä sainkin jo tuhlattua aika summan, mutta se ei viellä ollut mitään; toinen kohde nimittäin oli Karnaluks!
Apua, mikä paikka! Sieltä ei kovin nopeasti pois pääse, jos haluaa rauhassa katsella. Pitäisi kyllä olla melkein lista tavaroista, joita haluaa ostaa, muuten siellä menee ihan pää pyörälle. Ihania lankoja, nappeja, nauhoja, kaikkea...Siellä oli kuitenkin samaan aikaan kolme bussilastillista suomalaisia, joten jonotkin olivat sen mukaiset. Viimeinen kohde oli Eesti Tekstiil- kangaskauppa, joka kylläkin oli itselle hieman pettymys. Siellä pääpaino oli sisustuskankaissa, joten himoitsemani (lasten)trikoot jäivät tältä reissulta saamatta. Sain kuitenkin ostettua hienoa hirvikuvioista pellavaa, josta tulee ainakin saunaan laudeliina. Kuvia siitä myöhemmin. :)
Tässä kuva Tallinnan reissulta ostamistani langoista. :) Näiden parissa taitaa vierähtää hetki ennenkuin kaikki on käytetty. Pitäisi melkein luvata itselle (ja miehelle), että uusia ei osteta ainakaan tämän vuoden aikana. :D
Uuden inspiraationi syy on kuukausi sitten tekemäni käsityömatka Tallinnaan. Paikallinen matkatoimisto järjesti viikonloppureissun, jossa oli mahdollisuus bussilla kierrellä eri käsityökohteita. Pakkohan sinne oli mukaan lähteä! Ensin kävimme Tallinnan ulkopuolella sijaitsevalla villatehtaalla, josta sai ostaa lankoja ja huovutusvilloja mitä herkullisemmissa väreissä. Siellä sainkin jo tuhlattua aika summan, mutta se ei viellä ollut mitään; toinen kohde nimittäin oli Karnaluks!
Apua, mikä paikka! Sieltä ei kovin nopeasti pois pääse, jos haluaa rauhassa katsella. Pitäisi kyllä olla melkein lista tavaroista, joita haluaa ostaa, muuten siellä menee ihan pää pyörälle. Ihania lankoja, nappeja, nauhoja, kaikkea...Siellä oli kuitenkin samaan aikaan kolme bussilastillista suomalaisia, joten jonotkin olivat sen mukaiset. Viimeinen kohde oli Eesti Tekstiil- kangaskauppa, joka kylläkin oli itselle hieman pettymys. Siellä pääpaino oli sisustuskankaissa, joten himoitsemani (lasten)trikoot jäivät tältä reissulta saamatta. Sain kuitenkin ostettua hienoa hirvikuvioista pellavaa, josta tulee ainakin saunaan laudeliina. Kuvia siitä myöhemmin. :)
Tässä kuva Tallinnan reissulta ostamistani langoista. :) Näiden parissa taitaa vierähtää hetki ennenkuin kaikki on käytetty. Pitäisi melkein luvata itselle (ja miehelle), että uusia ei osteta ainakaan tämän vuoden aikana. :D
keskiviikko 11. huhtikuuta 2012
Pienen pojan ristiäiset
Serkun ihanan pienen pojan ristiäislahjatoive oli "jotain itsetehtyä". Meinasi olla vaikea keksiä pojalle vaatetta..Tytölle olisi voinut tehdä mekkoja ja muita, mutta pojalle ei ehkä. :)
Pojan isä on innokas automies, joten halusin tehdä jotain tyyliin sopivaa. Tämä Hilcon trikoo olikin hyvä juuri siihen, vähän väriä kevääseen. Omalle pojallehan tein samasta kankaasta juuri paidan ja tähän käytinkin jääneet palaset. Kangas ehtikin jo aika kauan marinoitua kaapissa ennen kuin sille keksin käyttöä. Kaava bodyyn on oma, mutta housut ovat Ottobren Jumping Jack- kaavalle tehdyt. Olen tehnyt viime keväänä omalle pojalle samalla kaavalla housut.
lauantai 7. huhtikuuta 2012
Pinkit farkut
Nämä housut on ollut valmiina jo melkein vuoden, mutta vasta nyt sain kuvattua, kun olivat puhtaina tytön päällä. :D Halusin tytölle värilliset farkut, kun kaapissa oli monet perussiniset. Kangas näihin löytyi Keskisen kyläkaupasta ja oli juuri mieluinen pinkki tytölle.
Kaavana on Ottobressa 6/2010 ollut Clarabella, joka oli hoikalla mitoituksella. Ei silti riittänyt vaikka tein tytölle vyötärön koosta 86cm ja pituus koosta 92cm. On se vaan hoikka..:D Jää vieläpä pian pituuskin lyhyeksi, mutta vyötärö pitää kuroa vyöllä, ettei housut putoa jalasta. No, ehkä jos kokeilee joskus uudestaan tätä kaavaa, niin sovittaa paremmin jo tehdessä.
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Mitäs tuli tehtyä..?
Tulin kirjoittamaan päivitystä enkä muistanut mitä oli vielä bloggaamatta..Mutta löytyihän se. Sain perjantaina Ikasyrilta paketin, jossa oli robotti luomujerseyta. Heti piti päästä ompelemaan pojalle body, vaikka meinasin aiemmin etten enää koon 80 bodyja tee. Mutta ne ovat kyllä vielä käteviä tämän kevään, sitten kesän jälkeen niitä ei ehkä enää viitsi 2,5-vuotiaalla pitää. :)

Bodyn pariksi Royal-tuotteen hiekanvärisestä velourista omalla kaavalla kapeat housut. Ihanan keväinen tuli tästä yhdistelmästä! Housuihin on valmistunut kesäksi yksi t-paitakin, josta teen postauksen kunhan ehdin sen kuvata. :)
Bodyn pariksi Royal-tuotteen hiekanvärisestä velourista omalla kaavalla kapeat housut. Ihanan keväinen tuli tästä yhdistelmästä! Housuihin on valmistunut kesäksi yksi t-paitakin, josta teen postauksen kunhan ehdin sen kuvata. :)
perjantai 16. maaliskuuta 2012
Pessi ja Illusia
Vanha satu tuli väkisinkin mieleen, kun näitä valokuvia blogiini latasin. :)
Tein paitoja yhtä aikaa enkä kuitenkaan tekovaiheessa huomannut värien vastakohtaisuutta. Pienelle vaalealle prinsessaballeriinalle valkoista ja tummalle pojankoltiaiselle mustaa. Heh, aika stereotyyppistä! :D


Tulipa vielä sattumalta katse kaukaisuuteen- kuvat molemmista. :) Oikeasti kuitenkin on taas menossa Pikkukakkosen katselu aamulla ennen hoitoon menoa, silloin saa usein hyviä kuvia kun on vielä vaatteet puhtaat ja lasten huomio kiinnittyy pääasiassa muuhun kuin kameraan.


Molemmat kankaat ovat olleet jo kauemmin kaapissa odottamassa hyviä ideoita. Luulin kauan, että pöllö-interlock on pohjaltaan tummansinistä ja sen takia tuntui "vaikealta" käyttää. Sitten huomasinkin yllättäen, että sehän oli mustaa ja siitä se ajatus sitten lähti. Sain kaulusresorin palasen Kangashamstereista ja sen lähettäjä laittoi ystävällisesti mukaan myös tilkun resorin värisestä herkullisesta velourista. Nyt haaveilenkin kevääksi paidan kaveriksi keltaisista housuista.
Tytön leppäkerttupaidan kangas on Myllymuksujen tenceltrikoota ja on uskomattoman pehmeää ja kauniisti laskeutuvaa! Pinta kiilteleekin himmeästi ja on varmasti ihana kangas päälläkin. Tämän kankaan kanssa on tosin tullut takuttua jo vuoden päivät! :D Halusin pussihihaisen tunikan ja löysinkin yhdestä kirjasta siihen ohjeen, joka kuitenkin paljastui ihan kamalan leveäksi ja rumaksi. Hihat olivat myös aivan liian pitkät. Huomasin sen tietenkin vasta ommeltuani paidan kokoon ja sitten se saikin jäädä keskeneräisten pinoon piiiiitkäksi aikaa. Palasin paitaan nyt alkuvuodesta ja leikkasin sen osiin ja asettelin toiset kaavat kankaalle. Ne onneksi mahtui paitsi pituudesta jäi vähän pois. Onkin nyt mielestäni vähän liian lyhyt tunikaksi, mutta menee juuri nyt. Kauemmin ei olisikaan enää voinut odottaa valmistumista!
Tein paitoja yhtä aikaa enkä kuitenkaan tekovaiheessa huomannut värien vastakohtaisuutta. Pienelle vaalealle prinsessaballeriinalle valkoista ja tummalle pojankoltiaiselle mustaa. Heh, aika stereotyyppistä! :D
Tulipa vielä sattumalta katse kaukaisuuteen- kuvat molemmista. :) Oikeasti kuitenkin on taas menossa Pikkukakkosen katselu aamulla ennen hoitoon menoa, silloin saa usein hyviä kuvia kun on vielä vaatteet puhtaat ja lasten huomio kiinnittyy pääasiassa muuhun kuin kameraan.
Molemmat kankaat ovat olleet jo kauemmin kaapissa odottamassa hyviä ideoita. Luulin kauan, että pöllö-interlock on pohjaltaan tummansinistä ja sen takia tuntui "vaikealta" käyttää. Sitten huomasinkin yllättäen, että sehän oli mustaa ja siitä se ajatus sitten lähti. Sain kaulusresorin palasen Kangashamstereista ja sen lähettäjä laittoi ystävällisesti mukaan myös tilkun resorin värisestä herkullisesta velourista. Nyt haaveilenkin kevääksi paidan kaveriksi keltaisista housuista.
Tytön leppäkerttupaidan kangas on Myllymuksujen tenceltrikoota ja on uskomattoman pehmeää ja kauniisti laskeutuvaa! Pinta kiilteleekin himmeästi ja on varmasti ihana kangas päälläkin. Tämän kankaan kanssa on tosin tullut takuttua jo vuoden päivät! :D Halusin pussihihaisen tunikan ja löysinkin yhdestä kirjasta siihen ohjeen, joka kuitenkin paljastui ihan kamalan leveäksi ja rumaksi. Hihat olivat myös aivan liian pitkät. Huomasin sen tietenkin vasta ommeltuani paidan kokoon ja sitten se saikin jäädä keskeneräisten pinoon piiiiitkäksi aikaa. Palasin paitaan nyt alkuvuodesta ja leikkasin sen osiin ja asettelin toiset kaavat kankaalle. Ne onneksi mahtui paitsi pituudesta jäi vähän pois. Onkin nyt mielestäni vähän liian lyhyt tunikaksi, mutta menee juuri nyt. Kauemmin ei olisikaan enää voinut odottaa valmistumista!
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Hevosia ja norsuja, rakkaudella
Tyttö tykkää poseerata eli vaatteiden kuvaamisen pitäisi olla helppoa..Tai sitten ei; eihän se huvita silloin kun äitiä huvittaa tai sitten on eriävät taiteelliset mielipiteet. Aamulla piti napata muutama kuva ja tyttö sai valita asennot. Piti vain sitten käyttää ne, joista edes jollain tavalla näkee vaatteen malliakin. :)
Viimeisenä sitten jo pesuun menossa oleva tytön uusi lempparitunika. Ostin palan tätä norsutrikoota Kangashamstereista ja on kyllä ihanaa! Tuo pinkki on uusi lempiväri minulle, sinisen raikastamana se näyttää vielä paremmalta! Piti kehitellä toissaviikkoisen talviloman aikana uutta tunikakaavaakin ja tämä pallohelmainen toimii ainakin omaan silmään.
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
Kevään värit
Tämän viikon ompeluhaasteena oli aloittaa kevään väri-iloittelu ja toisin sanoen saada siis inspiraatiota kevään väreistä.
Mikäpä olisi enemmän kevättä kuin tämä ihana omenajoustofrotee! Kauan se odottanut kaapissa inspiraatiota ja nyt sille tuli hyvä hetki. Valkoista lunta on vielä, mutta pikkuhiljaa alan jo odottaa vihreitä silmuja ja punaisia tulppaaneja. Kuva ei ihan tee oikeutta väreille eikä kuvasta voi tietää kuinka ihanan pehmeää tuo kangas on.

Tytölle yöpuvuksi tunika ja legginsit omalla kaavalla. Vielä on vähän iso, mutta menee ainakin pidempään. Taas on tällä hetkellä molemmat lapset kasvanut ja pitäisi molemmille tehdä paljon vaatteita. Pikkuhiljaa koko ajan jotain valmistuukin, mutta välillä vaan ei millään saa kuvattua kaikkea, kun vaatteet viedään suoraan käsistä päälle. :)
Mikäpä olisi enemmän kevättä kuin tämä ihana omenajoustofrotee! Kauan se odottanut kaapissa inspiraatiota ja nyt sille tuli hyvä hetki. Valkoista lunta on vielä, mutta pikkuhiljaa alan jo odottaa vihreitä silmuja ja punaisia tulppaaneja. Kuva ei ihan tee oikeutta väreille eikä kuvasta voi tietää kuinka ihanan pehmeää tuo kangas on.
Tytölle yöpuvuksi tunika ja legginsit omalla kaavalla. Vielä on vähän iso, mutta menee ainakin pidempään. Taas on tällä hetkellä molemmat lapset kasvanut ja pitäisi molemmille tehdä paljon vaatteita. Pikkuhiljaa koko ajan jotain valmistuukin, mutta välillä vaan ei millään saa kuvattua kaikkea, kun vaatteet viedään suoraan käsistä päälle. :)
tiistai 28. helmikuuta 2012
Haaste
Vaikka bloginkirjoitusrintamalla on ollut viime aikoina hiljaista, on silti minua muistettu kirjoitusurani ensimmäisellä haasteella. :D Nimittäin Mari - Somasti -blogista antoi minulle seuraavan haasteen: tehtävänä on listata muutama blogi, joita luen ja joissa on alle 200 lukijaa.
Mielestäni haaste on todella mielenkiintoinen, koska sen kautta lukijat ja blogit voivat löytää uusia tuttavuuksia. Tervemenoa siis tutustumaan seuraaviin blogeihin:
Väkerryksiä
Puntin pieksut
Nunnukan käsityönurkka
Mielestäni haaste on todella mielenkiintoinen, koska sen kautta lukijat ja blogit voivat löytää uusia tuttavuuksia. Tervemenoa siis tutustumaan seuraaviin blogeihin:
Väkerryksiä
Puntin pieksut
Nunnukan käsityönurkka
tiistai 7. helmikuuta 2012
Käy Muumilaaksoon..:)
Otsikollahan ei sinänsä ole mitään tekemistä tämän paidan kanssa, paitsi että punaiset valehihat on uusiokäyttöä vuosien takaiselle Muumimaailman työpaidalle. Samoin kuin kaulusresori on suoraan purettu samasta paidasta. :D

Tämän tekeminen oli minulle hieman uutta kokeilua, sillä olen useimmiten tehnyt kaikki paidat samalla kankaalla. Tähän halusin kuitenkin kokeilla uutta ja sain vinkin, että valehihat voisivat näyttää hyvältä. Itse sitten halusin tuon hupun Ottobren Kärry-hupparin innoittamana. Luomiskyky tosin meinasi loppua kesken kun piti päättää missä suhteessa mitäkin väriä käytän; että tuleeko hihansuuresorit ja millä värillä, tuleeko kaulusresori millä värillä ja millä värillä huppu tai sen etureunan huolittelu tulee. Mutta tämä on nyt hyvä näin. Paljon on päätettäviä asioita kun lähtee luomaan omasta päästään jotain..:D
Kaikesta säätämisestä huolimatta tuli pojalle hyvä paita. Voin myös onnitella itseäni, että osasin tehdä kaavoista lähtien kaiken itse, kun piti yhdistellä niin monia eri tekijöitä.
Tämän tekeminen oli minulle hieman uutta kokeilua, sillä olen useimmiten tehnyt kaikki paidat samalla kankaalla. Tähän halusin kuitenkin kokeilla uutta ja sain vinkin, että valehihat voisivat näyttää hyvältä. Itse sitten halusin tuon hupun Ottobren Kärry-hupparin innoittamana. Luomiskyky tosin meinasi loppua kesken kun piti päättää missä suhteessa mitäkin väriä käytän; että tuleeko hihansuuresorit ja millä värillä, tuleeko kaulusresori millä värillä ja millä värillä huppu tai sen etureunan huolittelu tulee. Mutta tämä on nyt hyvä näin. Paljon on päätettäviä asioita kun lähtee luomaan omasta päästään jotain..:D
Kaikesta säätämisestä huolimatta tuli pojalle hyvä paita. Voin myös onnitella itseäni, että osasin tehdä kaavoista lähtien kaiken itse, kun piti yhdistellä niin monia eri tekijöitä.
sunnuntai 22. tammikuuta 2012
Aiempien suunnitelmien toteutus :)
Olen jo vuosi sitten piirtänyt kaavat pojan huppariin ja nyt tuli vähän kiire tehdä se, kun alkoi siirtyä jo isompaan kokoon. :) Kaava on Ottobren Mäyrä- huppari ja oli numerossa 4/2010. Olin piirtänyt koon 74 ja se onkin leveydeltä vielä hyvä koko, mutta pituutta lisäsin helmaan ja hihoihin. Vielä kun hiharesorit ovat hyvät kaksinkerroin tai suorina, niin pitäisi olla pitkäikäinen malli.

Tämä ruskea on aika lailla samanlainen kuin lehdessäkin oleva. Olisin halunnut hupun vuoritukseen jotain vähän raikkaampaa kangasta, mutta yritin hyödyntää omia tilkkuja. Tämä oli kyllä sävyltään hyvä trikoo, kun pohja on aivan samanvärinen kuin päällisen velour. Aika pientä näperrystä tämän tekeminen oli kaikkine tikkauksineen..Tuli siitä kuitenkin hyvä. Ainoa kun en meinaa saada ikinä näistä napitushalkioista siistejä. Jää siis tuolta alareunasta jotenkin hassusti ja sitten joudun käsin kursimaan sen kokoon jälkeen päin.

Tällä osallistuin Ompeluelämää- ryhmän "Näe punaista" -haasteeseen. Ensin ajatuksissa oli tehdä vuori ja resorit mustina, kun minulla ei ollut sopivaa punaista trikoota. Sitten keksin kuitenkin silputa erään oman vanhan t-paitani hyvään käyttöön ja näin huppari sopiikin paremmin haasteen tavoitteeseen. Resorit ovat kyllä ihan omista varastoista oikeaa resoria. Tässä on sama kaava kuin edellisessä, mutta ilman taskua ja helman ja hihansuiden tikkauksia. En muutenkaan käyttänyt tämän tikkauksissa kontrastiväristä lankaa, kun itse velour on jo niin värikästä. Tästä piti tulla housut, mutta kun pojalla ei olisi ollut mitään sopivia paitoja tämän kanssa, niin oli helpompi tehdä huppari. Nyt tämän kanssa voi käyttää yksivärisiä tähtien väreihin sopivia housuja.
Tämä ruskea on aika lailla samanlainen kuin lehdessäkin oleva. Olisin halunnut hupun vuoritukseen jotain vähän raikkaampaa kangasta, mutta yritin hyödyntää omia tilkkuja. Tämä oli kyllä sävyltään hyvä trikoo, kun pohja on aivan samanvärinen kuin päällisen velour. Aika pientä näperrystä tämän tekeminen oli kaikkine tikkauksineen..Tuli siitä kuitenkin hyvä. Ainoa kun en meinaa saada ikinä näistä napitushalkioista siistejä. Jää siis tuolta alareunasta jotenkin hassusti ja sitten joudun käsin kursimaan sen kokoon jälkeen päin.
Tällä osallistuin Ompeluelämää- ryhmän "Näe punaista" -haasteeseen. Ensin ajatuksissa oli tehdä vuori ja resorit mustina, kun minulla ei ollut sopivaa punaista trikoota. Sitten keksin kuitenkin silputa erään oman vanhan t-paitani hyvään käyttöön ja näin huppari sopiikin paremmin haasteen tavoitteeseen. Resorit ovat kyllä ihan omista varastoista oikeaa resoria. Tässä on sama kaava kuin edellisessä, mutta ilman taskua ja helman ja hihansuiden tikkauksia. En muutenkaan käyttänyt tämän tikkauksissa kontrastiväristä lankaa, kun itse velour on jo niin värikästä. Tästä piti tulla housut, mutta kun pojalla ei olisi ollut mitään sopivia paitoja tämän kanssa, niin oli helpompi tehdä huppari. Nyt tämän kanssa voi käyttää yksivärisiä tähtien väreihin sopivia housuja.
maanantai 16. tammikuuta 2012
Ei työt tekemällä lopu
Katsoinpa tuota mun "Työn alla"- listaa, jota en ole aikoihin päivittänyt. Monet listalla olevista projekteista on edelleen kesken tai sitten vain jotenkin muuten jäänyt. ;)
- Villasukat itselle (Valmiit, mutta annoin kaverille joululahjaksi enkä kuvannut)
- Virkattu tiskirätti bambulangasta (Ikuisuusprojekti)
- Villikset pojalle (Mitkähän niistä..)
- Taskuvaippoja pojalle (Kesken)
- Yöhaalari pojalle (Jee, tämän saa poistaa!)
- Liivimekko tytölle (Työpöydällä, keskeneräisenä kun en jaksa vaihtaa peitetikkikoneeseen lankoja)
- Farkut tytölle (Tehty, mutta kuvaus unohtui)
- Juhlahame tytölle (Kankaat ostettu, mutta malli hakusessa..Jos sitten kesäksi synttäreille)
- Villasukat itselle (Valmiit, mutta annoin kaverille joululahjaksi enkä kuvannut)
- Virkattu tiskirätti bambulangasta (Ikuisuusprojekti)
- Villikset pojalle (Mitkähän niistä..)
- Taskuvaippoja pojalle (Kesken)
- Yöhaalari pojalle (Jee, tämän saa poistaa!)
- Liivimekko tytölle (Työpöydällä, keskeneräisenä kun en jaksa vaihtaa peitetikkikoneeseen lankoja)
- Farkut tytölle (Tehty, mutta kuvaus unohtui)
- Juhlahame tytölle (Kankaat ostettu, mutta malli hakusessa..Jos sitten kesäksi synttäreille)
perjantai 13. tammikuuta 2012
Ompeluhaaste
Tämän viikon ompeluhaasteena oli kokeilla kaavaa, jota on jo pidemmän aikaa suunnitellut saamatta aikaiseksi. Tytölle lupasin jo syksyllä tehdä balettipuvun ja nyt sitten sen tein.
Kaava oli SK 8/2011 mutta aika paljon sitä piti muokata. Kaavan piirsin ensin 92 cm leveyksillä mutta 98cm pituudella ja se oli ihan liian pitkä. Jopa koko 92 olisi ollut liian pitkä. Kavensin myös vähän leveydestä lisää, koska halusin hyvin kapean. Hihojakin piti monta senttiä kaventaa, että sain tarpeeksi tiukat. Nyt olen tyytyväinen ja niin on käyttäjäkin! Puku lähti heti eilen työpöydältä käyttöön ja on siitä asti ollut päällä. :D
Kaava oli SK 8/2011 mutta aika paljon sitä piti muokata. Kaavan piirsin ensin 92 cm leveyksillä mutta 98cm pituudella ja se oli ihan liian pitkä. Jopa koko 92 olisi ollut liian pitkä. Kavensin myös vähän leveydestä lisää, koska halusin hyvin kapean. Hihojakin piti monta senttiä kaventaa, että sain tarpeeksi tiukat. Nyt olen tyytyväinen ja niin on käyttäjäkin! Puku lähti heti eilen työpöydältä käyttöön ja on siitä asti ollut päällä. :D
torstai 12. tammikuuta 2012
Traktoriyökkäri
Tarpeeseen tuli tehtyä pojalle Metsolan traktori-joustofroteesta yökkäri. Varsinkin näin talvella meillä on vähän viileää ja saan itse nukuttua rauhallisemmin kun tiedän, että pojalle ei tule nukkuessa kylmä, vaikka potkisikin peiton pois. On vielä niin pienikin, että tällainen yksiosainen puku on omasta mielestäni parempi ettei ole selkä paljaana niin kuin helposti käy paita + housut- yhdistelmällä. Kaupasta ei löytynyt hienoja tällaisia haalareita ilman jalkateriä, niin sainpahan syyn kaivaa kangasvarastoja ja tehdä itse!

Sain myös tilaisuuden harjoitella kuvioiden kohdistamista, ja täytyy sanoa, että kannatti! Tässä vetoketjun kohdilla olisi todella typerän näköistä jos kuviot eivät olisi kohdikkain! Ei ollut edes kovin vaikeaa, vaikka kerran pitikin purkaa vetoketjun toinen puoli kun jostain syystä ommellessa kuviot olivat liukuneet sen verran vinoon, että häiritsi. :) Takakappaleita en kohdistanut, mutta täytyy tehdä niin seuraavassa puvussa..On se vaan parempi niin. Eikö vaan?

Puku on tehty Ottobren Little Dumbo- kaavalla, joka on numerossa 1/11. Tuon lehden kaavoilla olenkin tehnyt omille lapsille enemmän vaatteita kuin mistään muusta numerosta..:D Tapaan kirjoittaa kaavoihin ylös mallin nimen ja lehden numeron sekä ympyröin vielä lehdestä mitä malleja olen kokeillut. Ihan vaan itselleni tiedoksi, että muistan lehtiä selaillessanikin mitä olen tehnyt.
Minulla on tuota Traktori-joustista vielä turkoosina, joten taidan tosiaan tehdä toisen samanlaisen yöpuvun pojalle. Saa nähdä minkä väriset resorit ja vetoketjun siihen keksin, kunhan kaivan kankaan esille..Keltaista olen suunnitellut, mutta se voi muuttua kunhan näen kankaan ihan leikattuna. Tässä ohjeessa olisi ollut piilovetoketju, mutta minua hieman epäilytti kun siinähän se vetoketju on vain tavallaan väärin päin, joten se hammastushan tulisi tällaisessa yöpuvussa ihoa vasten..Niin ajattelin, että jos se sitten raapisi etenkin mahallaan nukkuessa.
Meinasin jo manata kuvien huonoa laatua, mutta sitten muistinkin, että valotuksia sai säätää kuvienkatseluohjelmallakin. Parempia niistä kyllä tulikin kun miltä ne alunperin näyttivät. Onneksi en julkaissut niitä sellaisinaan..:)
Sain myös tilaisuuden harjoitella kuvioiden kohdistamista, ja täytyy sanoa, että kannatti! Tässä vetoketjun kohdilla olisi todella typerän näköistä jos kuviot eivät olisi kohdikkain! Ei ollut edes kovin vaikeaa, vaikka kerran pitikin purkaa vetoketjun toinen puoli kun jostain syystä ommellessa kuviot olivat liukuneet sen verran vinoon, että häiritsi. :) Takakappaleita en kohdistanut, mutta täytyy tehdä niin seuraavassa puvussa..On se vaan parempi niin. Eikö vaan?
Puku on tehty Ottobren Little Dumbo- kaavalla, joka on numerossa 1/11. Tuon lehden kaavoilla olenkin tehnyt omille lapsille enemmän vaatteita kuin mistään muusta numerosta..:D Tapaan kirjoittaa kaavoihin ylös mallin nimen ja lehden numeron sekä ympyröin vielä lehdestä mitä malleja olen kokeillut. Ihan vaan itselleni tiedoksi, että muistan lehtiä selaillessanikin mitä olen tehnyt.
Minulla on tuota Traktori-joustista vielä turkoosina, joten taidan tosiaan tehdä toisen samanlaisen yöpuvun pojalle. Saa nähdä minkä väriset resorit ja vetoketjun siihen keksin, kunhan kaivan kankaan esille..Keltaista olen suunnitellut, mutta se voi muuttua kunhan näen kankaan ihan leikattuna. Tässä ohjeessa olisi ollut piilovetoketju, mutta minua hieman epäilytti kun siinähän se vetoketju on vain tavallaan väärin päin, joten se hammastushan tulisi tällaisessa yöpuvussa ihoa vasten..Niin ajattelin, että jos se sitten raapisi etenkin mahallaan nukkuessa.
Meinasin jo manata kuvien huonoa laatua, mutta sitten muistinkin, että valotuksia sai säätää kuvienkatseluohjelmallakin. Parempia niistä kyllä tulikin kun miltä ne alunperin näyttivät. Onneksi en julkaissut niitä sellaisinaan..:)
maanantai 2. tammikuuta 2012
Joululahjoja
Tein miehen kummipojalle joululahjaksi tilkkupeiton, jonka päällä vauvan on hyvä pötkötellä vaikka lattiallakin. Tilkkukankaat ostin paikallisesta kangaskaupasta ja toiselta puolelta peitto on yksivärinen vaaleansininen.
En ole koskaan aiemmin tehnyt tilkkutöitä ja tämäkin oli vähän kiireessä tehty mutta siitä tuli yllättävän hieno. Vähän välillä epäilytti olinko valinnut liian kirjavia kankaita..Kokonaisuutena kuitenkin on mukavan värikäs, ainakin omaan mieleen! Toivottavasti myös saajalleen mieluisa! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
